Helluntaisanomaa on Vammalan seudulla julistettu jo 70 vuotta

Vammalan Helluntaiseurakunta on osa kansainvälistä helluntailiikettä, jonka syntyyn vaikutti voimakkaasti Pyhän Hengen vaikutuksesta 1900 -luvun alussa syntynyt laaja herätyksen aalto eri puolilla maailmaa. Näitä aallonharjoja koettiin mm. Koreassa, Intiassa, Walesin herätys Britanniassa ja Yhdysvaltojen eri osavaltioissa.

Varsinkin USA:n Los Angelesissa vuonna 1906 tapahtunut voimakas herätyksen ja Pyhän Hengen vuodatuksen aalto on tavallisimmin yhdistetty helluntaiherätyksen alku- tai syntykohdaksi.

Suomeen helluntaiherätys rantautui vuonna 1911, kun norjalainen pastori T.B. Barrat piti ensimmäiset helluntaikokoukset Turussa. Koko 1910 -lukua pidetäänkin helluntaiherätyksen esiinmarssin vuosikymmenenä Suomessa.

Helluntaisanoman tuojana Tyrväälle voidaan pitää Hanna Lönnrothia, joka piti ensimmäiset kokoukset Roismalassa vuonna 1929. Ensimmäiset helluntaiuskovat paikkakunnalla olivat Anna ja Vihtori Juurikivi.  Sotavuodet hiljensivät kokoustoiminnan miesten ollessa ”siellä jossakin” muun perheväen joutuessa taistelemaan monien vaikeuksien keskellä kotirintamalla.  Sodan päätyttyä vuonna 1944 alkoi paikkakunnallamme herätys ja pian uskovien kesken syntyi tarve perustaa paikallisseurakunta.

Tyrvään Siionseurakunta perustettiin 16.7.1945. Siihen liittyi tuolloin 29 jäsentä. Vanhimmiksi valittiin Yrjö Lantee, Tuure Mäkipää ja Feeliks Männistö. Nelisen vuotta myöhemmin alettiin suunnitella oman kokoontumistilan rakentamista. Niinpä Varikontien varrelta ostettiin tontti ja rakennustyöt aloitettiin vuoden 1951 keväällä.  Rakennusvaiheen keulahahmona toimi puuseppä Vihtori Juurikivi. Talkooperiaatteella pystytetty rukoushuonerakennus vihittiin käyttöön 18.11.1951.

srk_historiikki_kuva_3

Kuva: Seurakunnan 40-vuotisjuhlayleisöä kesällä 1985 vanhan rukoushuoneen edessä.

Seurakunnan jäsenmäärä oli 1950-luvun lopulla kasvanut noin 170 henkilöön.  Saarnaajina tällä vuosikymmenellä palvelivat Väinö Saukkonen, Olavi Rantanen, Olavi Runolinna ja Arthur Kukkula. Myöhemmin tehtävässä ovat palvelleet Toivo Viitala, Veijo Pihlajaniemi, Kalervo Pakkala, Kai Karjalainen, Leevi Haikonen, Lasse Kangassalo, Hannu Nuutinen sekä vuodesta 2014 alkaen Matti Karvinen.

Kun vanha rukoushuone kävi ahtaaksi, vuodet 1991 – 1996 olivat ahkeraa seurakunnan uuden kirkkorakennuksen talkoorakentamisen aikaa. Uusi helluntaikirkkomme vihittiin käyttöön 10.3.1996. Seurakunnan jäsenmäärä oli tähän mennessä kasvanut yli 300 hengen.

srk_historiikki_kuva_2

Kuva: Uuden Helluntaikirkon rakennustöiden aloitus maansiirtotöillä 1991.

Lapsi- ja nuorisotyöstä

Hyvin pian seurakunnan perustamisen jälkeen, vuonna 1947, alettiin pitää pyhäkouluja. Ensimmäiset pyhäkouluopettajat olivat Aune Mäkinen ja Linnea Saarela. Aluksi pyhäkoulua pidettiin kodeissa ja myöhemmin kaupungin eri kerhotiloissa. Parhaimmillaan pyhäkouluja oli yli kymmenessä paikassa. Nykyisin pyhäkoulua ja vanhempien lasten raamattuluokkaa pidetään kirkolla sunnuntain päiväjumalanpalveluksen yhteydessä.

Lapsi- ja nuorisoleirien pito aloitettiin vuonna 1957 ja alkuvuosien opettajina toimivat mm. Arthur Kukkula ja Alarik Sandberg. Arthur oli työn alkuunpanija. Tuolloin kesäajan leirit pidettiin eri paikoissa vuokratuilla alueilla.

Vuonna 1979 hankittiin oma leirialue ”Kesäranta” Houhajärven rannalta. Tällä alueella kesä- ja syysleirit järjestettiin aina vuoteen 2001 asti, jolloin saman järven rannalta ostettiin entinen Yli-Houhalan maatila seurakunnan uudeksi leirikeskukseksi. Alue nimettiin ”Leirikartanoksi” ja sitä on vuosien aikana laajennettu ja nykyaikaistettu. Leirityömme on tähän mennessä siis jatkunut keskeytyksettä jo 60 vuotta. Nykyisin näitä lasten- ja nuortenleirejä, kuten myös muita tapahtumia, järjestetään ”Leirikartanossa” ympärivuotisesti. Tällä hetkellä seurakunnan nuorisopastorina toimii Marko Kömi.

Kerhotyö alkoi 1970 -luvulla. Vuosien saatossa se eriytyi tyttö- ja poikakerhoiksi, RC-kerhoksi, kokkikerhoksi, murkkukerhoksi, Kids’ Action -tapahtumiksi, Kellarikahvila- ja Koodittomat -nuortentoiminnaksi, sekä vuodesta 2012 alkaen vuotuiseksi Loiste -nuortentapahtumaksi. Työ on vuosien aikana muuttanut muotoaan, mutta jatkuu edelleen. Kids’ Action -tapahtumat juhlivat 10-vuotista taivaltaan tänä vuonna 2016.

Lähetystyöstä

Seurakunnan ensimmäiset lähetystyöntekijät olivat Maire ja Jaakko Heinonen perheineen. Heidän lähtöjuhlansa pidettiin 17.11.1963, ja lähetyskohde oli Afrikan Keniassa.  Seuraavat lähetit olivat Marja ja Kauno Kaski vuonna 1970, ja myös he perheenä suuntasivat Keniaan.  Sitten oli vuorossa Irmeli ja Ilpo Viljasen lähtöjuhla vuonna 1980 Etelä-Amerikan Uruguayhin. Yhdessä Porin helluntaiseurakunnan kanssa on oltu lähettämässä, niin ikään Keniaan, Krista ja Reijo Kuokkasta noin 25 vuoden ajan. Heidän työhönsä sisältyy myös muutaman vuoden jakso Albaniassa. Arto ja Lea Heinosta seurakuntamme on ollut tukemassa runsaan kymmenen vuoden ajan Afrikan Ugandassa yhteistyössä muutaman muun seurakunnan kanssa toimien Heinosten työnantajaseurakuntana.

Lähetystyömme tukemiseksi aloitettiin kirpputoritoiminta vuonna 1991. ”Lähetyksen Löytötupa” on menneen 25 vuoden aikana vaihtanut paikkaakin jo kolmasti, mutta edelleen sen kautta saatavat varat ovat osaltaan mahdollistamassa evankeliumin sanoman viemistä aina maailman ääriin asti. Aika ajoin on kirkollamme järjestetty lähetysnäyttelyitä eri maista, jolloin lähetystyö on tullut tutuksi myös laajemmalle yleisölle. Vuonna 2005 seurakuntamme järjesti helluntaiherätyksen vuosittaisen valtakunnallisen Lähetyskonferenssin Sylvään koululla.

srk_historiikki_kuva_1

Kuva: Lähetyksen Löytötuvan ensimmäinen toimipiste Onkiniemenkadulla.

Musiikista

Laulu ja musiikki ovat kautta aikain olleet helluntaiherätyksen ”tavaramerkki”. Alkuaikojen kitarakuorot olivat odotettua kuultavaa aina radiota myöten. Vuonna 1950 perustettiin seurakuntaan ensimmäinen kitarakuoro, jonka johtajana toimi Helvi Siren. Myös sekakuoro toimi 1960 -luvulla jonkin aikaa. Vuonna 1979 kitarakuoron nimi muuttui seurakuntakuoroksi. Pisimpään kuoroa on johtanut Jukka Jalo. Hänen jälkeensä kuoroa johti pitkään Lasse Vainiomäki ja hänen jälkeensä syksystä 2014 alkaen Kauko Vainiomäki.

1960 -luvulla alettiin eri helluntaiseurakunnissa äänilevyjen tallentaminen. Ibra-Radio sekä Prisma levy-yhtiö levyttivät satoja äänitteitä. Vammalan Helluntaiseurakunnan musiikkivoimatkin tuottivat ensimmäisen C-äänikasettinsa vuonna 1986.

Lastenkuoro on ollut toiminnassa vuodesta 1984, jolloin sitä johtivat Tarja Virtanen ja Marita Yli-Rönni (nyk. Kömi). Nuorisokuoro aloitti vuonna 1987 johtajanaan Kauko Vainiomäki ja kuoro toimi aktiivisesti vähän yli 10 vuotta. 1990 -luvulla aloitti toimintansa naiskvartetti, joka otti nimekseen ”Kuninkaan tyttäret”.  2000 -luvun alussa aloitti toimintansa mieskuoro, joka otti myöhemmin nimekseen ”Canticorum”. Kuoroa on johtanut Lasse Vainiomäki.

Vuodesta 1980 alettiin pitää vuosittainen mittava joulumusiikin juhla joulukuun alussa. Aluksi se järjestettiin vanhalla rukoushuoneella ja 1984 siirryttiin Sylvään koulun auditorioon. Kun uusi kirkko 1996 valmistui, siirtyi myös tämä musiikkitilaisuus uuteen kirkkosaliin. Edelleen juhla täyttää vuosittain salin yleisöstä. Musiikkitilaisuudet eri vuodenaikoihin ovat kaikkineen suosittuja ja kansoitettuja.

Lopuksi – ja kohti tulevaisuutta

Seurakunnan 70 -vuotisjuhla pidettiin 27.9.2015. Voimme taaksepäin katsoen todeta, että Vammalan Helluntaiseurakunnan menneet seitsemän vuosikymmentä ovat pitkä aika todistamaan Jumalan johdatuksesta ja huolenpidosta. Voimme luottavaisin mielin katsoa myös tulevaisuuteen. Olemme osa maailmanlaajuista hengellistä liikettä, jolla on syvät, vuosituhansien mittaiset juuret sekä rikas historia. Uskomme, että paras on edelleen vasta edessäpäin!